Vilkaisu ulkovarastoon saa joka kerta masentumaan. Kun irtaimistoja ostava liike aikanaan tyhjensi Tikkumäen edellisen asukkaan jäljiltä, jäi varasto koskematta. Kauppamiehet kaiketi oivalsivat, ettei varaston tyhjentäminen kaatopaikalle lyö leiville.
Jatkoimme edellisen asukkaan viitoittamalla tiellä ja varastoimme roinan ulkovarastoon, kunnes kaksi vuotta myöhemmin seinät tulivat vastaan. Ovista ei enää edes roivastu tavaraa sisään.
Keväinen viikonloppu innoitti hankkiutumaan eroon vanhasta romusta. Perjantaina tyhjensimme varaston pitkin Tikkumäkeä. Miten voikaan ulkorakennus pitää sisällään niin käsittämättömän määrän tarpeetonta roinaa?
Metalliromua, puutavaraa, rakennusjätettä, pahvia, muovikanistereja ja muuta turhaketta lastattiin kaatopaikkakuormaan. |
Tämä romunurkan paikalle Jukka aikoo perustaa työkaluseinän. |
Apua, kuutiotolkulla lisää polttopuuta. Oikealla kelpo löytö, vanha Poni-polkupyörä. |
Tavarakaaoksen alta paljastui muutamia kelvollisia löytöjä. Vanhalla Ponilla kelpaa karauttaa Siwaan ja aitaelementeistä saa Martti portin etupihalle. Kätköistä löytyi myös muutama metallipurkki, joihin isken yrttejä, kunhan pärjäävät pihamaalla.
Saisikohan oikeanpuoleisesta tuunattua vessaan pienen somisteen? |
Tikkumäessä on siis raivattu ulkovarastoon tilaa uudelle roinalle. Nyt kelpaa taas haalia tarpeetonta tavaraa, kun varastotilaa järjestyi muutama lisäkuutio.
Ensi viikolla palaamme blogissa kahden vuoden takaisiin remonttitunnelmiin. Kuistilta edetään köökin puolelle ja jännitetään vastoinkäymisiä, joiden rinnalla kevätsiivous on lähinnä pikku puuhastelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti