Huhtikuussa 2012 Tikkumäen remontti etenee keittiöön, joka kuuluu talon vanhimpaan yli satavuotiaaseen osaan. Lattiaa peittävät muovimatot, kattoa puristelevyt ja seiniä kulahtaneet tapetit. Keittiössä on vaatimaton kaapisto ja liesi, mutta ei vesipistettä. Tilan helmi on vanha puuhella.
Koska ulkoseinässä on voimakas kallistuma, on selvää, että keittiö on purettava rungolle. Toistaiseksi kukaan ei ole osannut selittää, mistä kallistuma johtuu. Naapurin mukaan seinä on joka tapauksessa ollut yhtä vinossa 40 vuotta eli yhtä kauan kuin naapuri on sitä katsellut. Merkit sisäkatossa tai tapeteissa eivät viittaa ongelman pahentuneen.
Muovimattoja kuoritaan useita kerroksia kunnes alta löytyy rouhea lautalattia. Katosta puristelevyjen ja pinkopahvien alta paljastuu vihreä paneelikatto. Kaikki mieluisia löytöjä.
Naulojen nyppiminen katosta ja lattiasta on vähemmän terapeuttista puuhaa. |
Tieteen ja taiteen sääntöjen mukaan vanhat kerrostumat tulee säilyttää vanhan talon remontissa, Tikkumäessä kerrokset joudutaan purkamaan, jotta nähdään rungon vauriot tarkemmin. |
Keittiöstä lähtee jälleen säkkikaupalla purkujätettä kaatopaikalle. Vasta myöhemmin meille selviää, että katon puristelevyt ovat käypää kierrätystavaraa ja niitä myydään muun muassa Wanhan wallankumouksessa Turussa. Hieman myöhemmin levyjä oikein erikseen kysellään meiltä korvaamaan kosteusvaurioisen katon jälkiä.
Keittiön pintojen alta löytyvistä, tunnattavissa olevista materiaaleista ollaan Tikkumäessä innoissaan. Ilo on kuitenkin lyhytaikainen, sillä pian ollaankin taas rakenteellisten ongelmien parissa. Kirjoitan myöhemmin siitä, miten Tikkumäessä pohditaan, pitäisikö koko paska vain polttaa yön pimeinä tunteina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti