Jotain erilaista: diy-vaatekaappi

Haaveiletko vaatehuoneesta? Niin minäkin. Totuus kuitenkin on, että harvalla on vanhassa talossa mahdollisuus sellaiseen ylellisyyteen.

Olemme asuneet aina vanhoissa asunnoissa, joissa kaappitilasta on krooninen puute. Tarkoitan siis aidon oikeasti puute. Tikkumäessä päätimme pyhittää makuuhuoneesta kokonaisen seinän mitan kaappitilalle. Arvelimme, ettemme koskaan enää tulisi tuntemaan ahdistusta riittämättömästä kaappitilasta ale-jakuille ja liian pieneksi jääneille tuulihousuille. Väärässä olimme.

Kaikesta huolimatta iloitsen yhä makuuhuoneen kaapeistamme, jotka muuten ovat kaksi vuotta myöhemmin edelleen viimeistelyä vailla. Kaapistokatalogit eivät oikein sytyttäneet ja niinpä ideoimme oman versiomme vanhoista peiliovista.

Ensin metsästimme netistä neljää samanlaista vanhaa peiliovea. Kun sellaiset vihdoin löytyi Somerolta, emme hintaa kyselleet vaan hyppäsimme autoon. Taisi olla 200 euron kauppa, kun löimme rahat jobbarin käteen helsinkiläisestä arvotalosta puretuista ovista. 

Ovien leveys stemmasi täydellisesti seinätilaan, johon Jukka rakensi kaapistolle rungon. Rapsutin ovista puupinnan osin näkyviin ja hioin ne kevyesti. Kaappien sisään asensimme vaatetangon ja rakensimme hyllyjä, jotka maalasimme huvikumputyyliin eri värein maalinjämistä.

Ovenkahvat ovat kaksi vuotta myöhemmin vielä hakusessa. Ehkä ensi kesän kirppiskierroksella otan asiakseni etsiä neljä samanlaista kahvaa. Siitä tulee tuurikauppaa.

Tästä alkaa rungon kasaaminen.

Ovet pihaverstaan kautta asennukseen.

Venkuraisia ovia aletaan asentaa.

Virallinen valvoja tarkkailee työn etenemistä.

Täydellisyyttä ei kannata tavoitella, sillä kaikki ovet ovat käsityötä ja joka tapauksessa erilaisia,

Tällainen siitä lopulta tuli; rosoista ja uniikkia.

Kalkkimaalineuroosi

Blogistaniassa on kohkotettu jo jonkin aikaa kalkkimaalista. Mattapintaisesta ihmemaalista, joka loihtii vintagea kädenkäänteessä. Niinpä minäkin marssin pieneen sisustusputiikkiin Turun torin laidalla klik! ja ostin kilon jauhepussin ämmien hömppämaalia.

Ensin maalasin kalklitir-maalilla kultaisen seinäpeilin, sitten Jukkan puuseppäilemän seinähyllyn raakalaudasta ja kolmantena vanhan pöydän, jonka viilupinta oli korkannut kastuttuaan.

Kalkkimaalilla totta tosiaan saa upeaa mattapintaa parilla maalauskerralla. Jokin tässä touhussa pistää silti mietityttämään. Sanotaan, että kalkkimaalia voi käyttää tekemättä pohjatöitä kuten poistamatta vanhaa maalia tai karhentamatta pintaa. Peiliä karhensin ja maali tuntui silti liukuvan pensselin mukana ensimmäisellä kerroksella. Raakalaudasta tehtyyn hyllyyn maali tarrasi luonnollisesti hyvin. Pöydän kanssa mikään ei mennytkään kuten Strömsössä, siitä kuvasarjassa lisää.

Kalkkimaalilla maalattujen pintojen puhtaanpito arvelluttaa isosti. Maalipintaa hentoaa tuskin pyyhkiä, kun pelkää sen pyyhkiytyvän mukana. Siksi tein kierroksen rautakaupoissa etsiäkseni vahaa, jolla viimeistellä pinta. Mutta kuten tavallista, rautakaupoista ei saa tällaista erikoistuotetta, jonka kalkkimaali imisi. Vintage paint -maalisarjasta vaha näyttää löytyvän eli ei kun verkkokauppaan ostoksille.

Jomppa-tätini muisti minua syntymäpäiväni kunniaksi Jeanne dÁrc Livingin inspiroivalla kalkkimaalikatalogilla nimeltä Vintage paint - maalaa ja uudista kauniisti. Kirja on todellinen kalkkimaalihifistelijän raamattu esimerkkeineen ja ideoineen. Tykkään! Kaiva kirjastosta tai kirjakaupasta, kun haluat inspiroitua.

Ja nyt inspiraatiota Tikkumäen tapaan. Tämäkään ei mennyt kuten niillä kuuluisilla suomenruotsalaisilla...

Päivä 1. Pöytälevy hiotaan puhtaaksi maalausta varten.

Kalkkimaali sekoitetaan itse. Sekoitussuhde on desi jauhetta ja 1,7 desilitraa vettä.

Sitten maalataan pitkin vedoin ja ohutta kerrosta.

Päivä 2. Perkele, viilupinta korkkasi niin pahoin, että se on poistettava. Kuumailmapuhallin on oiva apu tässäkin.

Kolme seuraavaa päivää maalataan.

Päivä 5 ja pöytä on vihdoin paikallaan. 

Kannattaako asunto myydä itse?

Ainakin asiaa kannattaa harkita vakavasti.

Olemme tavanneet hyviä kiinteistövälittäjiä, mutta myös toivottoman huonoja. Pahimmillaan kiinteistövälittäjät myyvät kuusinumeroisia mielikuvia, kun pitäisi puhua taloa. Markkinointidada ei naurata, kun on tekemässä elämänsä suurinta investointia.

Ensiasuntomme oli 1900-luvun alussa rakennetussa kivisessä pienkerrostalossa Turun keskustan laidalla. 50-neliöinen yksiö kahdella tulisijalla, parvella ja kellariin rakennetulla saunalla olisi helppo myydä ilman välikättä. Olimme aiemmin tehneet kaupat pöndepaskiksestamme ilman välittäjää ja kaikki oli sujunut ongelmitta.

"Netti pitäisi räjäyttää." Arvaan, että moni kiinteistövälittäjä yhtyy tuusulalaisen autokauppiaan ajatuksiin klik! Asunnon myynti-ilmoituksen jättäminen esimerkiksi Etuovi-palveluun klik! maksaa 149 euroa. Kaupantekotilanteessa pankissa pitää olla läsnä kaupanvahvistaja, jonka palvelusta pankki laskuttaa hinnastonsa mukaan. Ostaja saattaa haluta nähdä isännöintitodistuksen, mikä maksanee joitain kymppejä. Edullisin vaihtoehto on kopioida vanhat yhtiökokouspöytäkirjat, jotka selvittävät yksityiskohtaisesti talon historiaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Voit siis myydä asuntosi itse, jolloin juoksevia kuluja on parin sadan euron edestä tai voit maksaa tuhansia kiinteistövälittäjälle.

Latasimme asuntoilmoituksen verkkoon helmikuisena sunnuntaina 2013. Vajaa vuorokausi myöhemmin asunto oli myyty 140 000 eurolla. Neljän prosentin välityspalkkio olisi ollut 5 600 euroa. Pari viikkoa myöhemmin menimme pankkiin allekirjoittamaan kauppakirjat, jotka laadimme netistä löytyvien ohjeiden mukaan.

Asunnon myynti itsenäisesti ei ole sen suurempi riski kuin asunnon myynti ylipäätään. Myyjänä vastaat joka tapauksessa siitä, mitä olet myymässä eikä vastuuta voi ulkoistaa välittäjälle. Seuraa asuntokauppaa ja tee realistinen arvio asuntosi kysynnästä ja hinnasta. Kokeilemalla häviät korkeintaan satkun tai kaksi.

Kuminauhavyötäröiset ylle

Tikkumäessä on nostettu jalat pöydälle ja viikattu kaksiraitaverkkarit odottamaan aaton ruokajuhlaa. Enää kuorrutus kinkkuun  sekä suolasienet salaatiksi ja pöydän voi kattaa.

Jouluun on laskeuduttu noudattamalla vanhaa hyvää ohjetta: älä siivoa komeroita, jos et ole viettämässä jouluasi komerossa. Yllättävän stressitöntä.

Askarreltu paskarreltu Tikkumäessä sen sijaan on. Omaan kotiin on hankittu ihka ensimmäinen kuusi ja ehkäpä Suomen rumin. Kirpparilta ei sopivia koristeita löytynyt, joten nekin piti pirtinpöydän ääressä itse näprätä, Varaa ensi vuonna vanhoja sanomalehtiä, kuusenpalloja alekorista, juuttinarua sekä kartonkia ja pääset iltapäiväkerhotunnelmaan.

Tikkumäestä löytyneet 30-luvun sanomalehdet pääsevät koristamaan Clas Ohlsonin alejoulupalloja.

Suorakulma oli apuna juhlaviirin teossa.

Äijähommia.

Joulupallo askarrellaan liimaamalla kirkkoveneenmuotoisia paperinpaloja limittäin.

Kuvan koira liittyy asiaan. Terveisiä Martilta.

Tikkumäki kiittää lukijoita ekasta blogivuodesta ja toivottaa leppoisaa laskeutumista jouluun. Hikoilu jatkukoon taas pyhien jälkeen!

Diy tai osta hotti rahi

Kirppiksiltä tarttuu matkaan ihanaa roinaa, jota ilmankin voisi elää mainiosti. Yksi tällainen on nahkarahi, jonka bongasin kirppiskierroksella Salossa. Hypistelin parin kympin rahia Salon seudun suurkirppiksellä, joka on ehdottomasti kaupungin, ellei jopa maakunnan kiinnostavin kirppis tehdä edullisia löytöjä. Kangas oli kuitenkin niin kulunut, että olisi vaatinut uuden. Rahi jäi siis odottamaan todellista tuunaajaa.

Yleensä skippaan naapurissa sijaitsevan Fida lähetystorin, mutta tällä kertaa poikkesin sisään. Eteisessä olin kompastua tähän ihanuuteen. Koska pohja oli rikki ja varisti täytteitä, tarjosin hinnoittelemattomasta rahista seitsemän euroa.

Rahi lähti matkaan ja Jukka pääsi kotona diyilemään eli leikkaamaan levystä uuden pohjan ja nitomaan sen paikalleen. Lopuksi sutasin pintaan kenkälaatikosta löytynyttä nahkakenkien suojavoidetta ja kiillotin vanhalla pyyhkeellä. Enää pitäisi vain keksiä, mihin hemmettiin tungen rahin.

Ja hei vinkiksi kaikille nahkarahista unelmoiville. Löysin isolta kirkolta ihqun sisustusliikkeen Dokkänin. Siellä on jumalaisia nahkaraheja herkullisissa väreissä satkulla.

Tältä istuimelta et putoa korkealta.