Tunari, pataleivällä onnistut taatusti

Leivontapuuska kerran puolessa vuodessa pitää mielen nöyränä. Yleensä epäonnistun täydellisesti, joskus vain puolittain.

Tämä ruokabloggaajien supertrendi (vai oliko se jo viime vuonna?) on niin älyhelppo, että jopa minä onnistun.

Mutta tärkeintä kaikesta, pataleipä on niin sikahyvää, että sitä kannattaa alkaa tehdä heti. Näin saat tajunnan räjäyttävän makuelämyksen suoraan uunista lauantain aamiaispöytääsi.

Taikina olisi voinut kohota yön aikana paremminkin.

Lopputulos on kuitenkin kuohkea ja herkullinen.

Mausteita voit laittaa mielesi mukaan. Ole luova ja kokeile!

Kas tässä Belle Baien ohje, jota hieman muokkasin seuraavaan tapaan.

Tikkumäen erikoishyvä pataleipä

5 dl vehnäjauhoja

1 dl sämpyläjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

kourallinen mysliä

pussillinen kuivahiivaa

2 tl suolaa

ripaus sokeria

4 dl vettä

mitä tahansa yrttejä tai siemeniä maustamiseen ja koristeluun

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää vesi tasaisena nauhana ja sekoita. Huomioi, että kuivahiiva herää reilusti kädenlämpöisessä vedessä. Taikina saa jäädä huomattavan löysäksi kuin paksuhko kaurapuuro.

Laita kelmu päälle ja jätä taikina nousemaan vähintään 12 tunniksi,

Seuraavana päivänä jauhota pöytä reilusti ja muotoile taikina leivän muotoiseksi vaivaamatta sitä.

Laita valuurautapata uuniin samalla kun asetat sen lämpeämään 220-asteiseksi. Anna muotoilemasi leivän kohota pöydällä ja padan kuumeta uunissa noin puoli tuntia.

Ota kuuma pata uunista, kippaa leipä pataan ja heitä yrttejä ja siemeniä koristeeksi. Laita kansi päälle ja paista noin puoli tuntia.

Anna leivän levätä vielä padassa puolisen tuntia sen jälkeen, kun olet ottanut sen uunista.

Voita päälle ja ääntä kohden!

Älä mokaa - vuorossa kylppäri

Tehdään asia heti selväksi. Sauna- ja kylpyhuoneremontti on remppahommista kaamein. Työ on kamalan hidasta, vaativaa ja kallista. Pesutiloissa nyhjätään vaihe kerrallaan, tehdään pilkuntarkkaa työtä sekä odotetaan materiaalien kuivumista.

Lokakuussa 2012 Tikkumäessä levytettiin sauna ja kylpyhuone kaksinkertaisella gyproc-levyllä, pakkeloitiin ja hiottiin, tehtiin sähkötyöt, viimeisteltiin katon spu-eristeen saumat uretaanivaahdolla ja tahkottiin vesieristettä seiniin ja lattioihin. Enemmän kuin osaamista, vaativat työvaiheet mielenmalttia ja pikkutarkkuutta. Sauna- ja kylpyhuonetilojen remontointi nimittäin on hysteerisintä mitä tiedän.

Asukkaan ja asunnon ostajan pahin painajainen on rakennuksen kosteusvaurio. Mikä kummallista, Tikkumäen 80-luvulla rakennetuissa pesutiloissa ei ollut kosteusvauriosta merkkiäkään, vaikka tiloissa ei ollut minkäänlaisia vesieristyksiä. Lattiavalun päällä oli muovimatto, samoin seinässä, mutta vesi ei ollut karannut mistään rakenteisiin. Vedenkäyttö epäilemättä on ollut myös niukkaa talossa, jossa ainoa vesipiste löytyi vaatimattomasta kylpyhuoneesta. Tällä ajatuksella motivoin itseäni aina, kun suljen suihkun värjötelläkseni  hiustenpesun ajan.

Seinissä on tupla-gyproc ja pohja on tasoitettu huolella vesieristyksiä ja laatoitusta varten.

Kaikki alkaa olla valmista vesieristyksen tekemiseen.

Spu-levyjen tiiviys varmistetaan uretaanivaahdolla. Spu-levyjen ja katon väliin on jätetty tuuletusvaraa viitisen senttiä.

Ensimmäinen kerros lattian vesierityksestä on valmiina ja seiniin levitetty primer eli tartuntapohja.

Lokakuussa 2012 Tikkumäkeä oli remontoitu reilut puoli vuotta. Utopistiset haaveet muutosta ensimmäisen remppakevään kuluessa olivat vaihtuneet epärealistisiin haaveisiin joulukuusesta olohuoneen nurkassa ja kinkusta keittiön paistinuunissa. Kylpyhuonettahan laatoitettaisiin jo marraskuussa ja yläpohjaankin puhallettaisiin eristeet ennen pakkasia. Ensi kuussa Tikkumäen remontissa muistellaan, miten ensikertalainen onnistui laatoitustyössä ja miten torppa saatiin eristettyä talven varalle.

Muistan mennyttä kesää

Syksy on saapunut peruuttamattomasti. On siis aika palata pöndeltä talveksi Tikkumäkeen.

Olen päivittänyt blogia viime aikoina laiskasti. Arki-illat ovat kovin lyhyitä ja tuhraantuvat kotitöissä ja remppaillessa, Viikonlopuiksi olemme vielä rientäneet ankeutumaan pöndelle. Viime viikonloppuna huvikumpu kuitenkin laitettiin talviteloille ja luovutettiin hiirten talviasunnoksi.

Ohessa tunnelmapaloja kesän varrelta. Seuraavassa päivityksessä paneudun taas muistelemaan Tikkumäen remontin etenemistä lokakuussa 2012.

Tämän kesän pöndeponnistus oli lammasaitauksen rakentaminen.

Tuvassa asuu ihanan kotoisa ankeus.

Kesäkeittiön puulämmitteisessä uunissa tulee loistavan rapeaa pitsaa.

Martti viihtyy pöndellä.

Salissa on kaaos. Lattia purettiin pari vuotta sitten koko karmeuden paljastamiseksi.

Taulussa tila sellaisena kuin se oli loiston vuosinaan. Toivottavasti vielä joskus näyttää samalta.

Jukkis rakentaa alustaa savustuspöntölle. Uusi savukala on muuten mehevä kassler.

Voi sitä riemua, kun pojat saivat ensimmäisen oman traktorin.

Sienimetsät ovat pöndellä runsaat.

Syksy saapuu.

...ja muistella kaiholla kesää. Ensi vuonna onneksi suvi uusi.

Tämä työkalu on must: kuumailmapuhallin

Tikkumäessä on asunut viisaus menneinä vuosikymmeninä. Tulisijat on saaneet olla paikoillaan eikä niihin ole asenettu sähkövastuksia. Toinen suuri ilon aihe ovat alkuperäiset ikkunat. Ne kaipaavat vain kittien uusimista ja uutta maalia pintaan.

Ikkunoiden kunnostaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja oikeat välineet. Lokakuussa 2012 ahersin pitkiä iltoja kunnostaen keittiön ja olohuoneen sisäikkunoita. Olen aiemmin kokeillut maalinpoistoainetta rapsuttaessani vanhoja ovia. Sain kulumaan ainetta runsaasti, joten maalin poistamiseen tuhraantui enemmän rahaa kuin uuden pinnan maalaamiseen. Niinpä otin nyt avukseni kuumailmapuhaltimen.

Tikkumäen ikkunat ovat vanhaa puhallettua lasia, joten kuumailmapuhaltimen käyttäminen on riski. Otin avukseni märän pyyhkeen, jolla suojasin lasipinnan kuumuudelta. Puhaltimesta käytin vain pienintä puhallusta ja olin tarkkana suunnatessani puhalluksen puuosiin. Rapsuttelin maalia skrapalla kuumana sekä hieman jäähtyneenä sen mukaan, miten maali tuntui irtoavan parhaiten. Kuumailmapuhallin puri hienosti myös kittiin, jonka uusin siltä osin, kun se oli halkeillut ja irtosi helposti.

Ikkunoiden kunnostamisesta löytyy verkosta tietoa vaikka kuinka paljon. Yksi erinomaisen hyödyllinen sivusto on Museoviraston ja ympäristöministeriön ylläpitämä rakennusperintö.fi -palvelu. Esimerkiksi tästä linkistä löydät apua, kun pähkit, miten selvitä kunnostamisesta.

Pitkäpinnaisin kunnostaja rapsuttaa pokat puupuhtaiksi. 

Ikkunalautaa jatkettiin, jotta saan laudalle pelargoneja kuten vanhaan taloon kuuluu.

Pokat maalataan vapaalla kädellä, ei teippejä ikkunaruutuihin.

Ämmien puuhia äimistelemässä.

Maalia kaksi kerrosta ja ikkunat takaisin paikoilleen.

Vanhat ikkunat pitää ehdottomasti pelastaa. Tikkumäessä se on helppoa, koska uutta puuosaa tarvitaan lopulta vain muutamaan ulkoikkunaan, jonka tippalista on lahovaurion tuhoama.

Karmeja korjautin lietolaisessa Teija Kuusiston klik! puutyöverstaassa. Vinkkan blogissa vain tekijöita ja palveluja, jos kokemuksemme ovat erityisen hyviä. Tarkoituksena on auttaa lukijoita sellaisten ammattilaisten jäljille, joiden työtä et itse tekisi paremmin.

Ajanvietettä parilla tonnilla

Tikkumäen eurontarkka raportti syyskuun 2012 remppakuluista on nyt täydennetty. Klikkaa itsesi remonttikulut-välilehdelle ja haaveile, mitä kaikkea voisit tehdä parilla tonnilla.

Syyskuussa 2012 Tikkumäessä asennettiin levyjä, pakkeloitiin ja hiottiin seiniä sekä naputeltiin lattialautoja takaisin paikoilleen. Ulkona kuisti sai uuden lautaverhoilun. Suurimmat kuluerät olivat sähkötarvikkeita ja kylpyhuoneen lattialaatat, joita asennettiin lokakuussa 2012.

Tässä kuussa luvassa siis postauksia ainakin sähköistä, vesieristeistä ja ikkunoiden entisöinnistä. Pysytään remppavireessä!