Okrankeltainen Tikkumäki

Samat hommat toistuvat vuodesta toiseen. Tai oikeammin samat hommat odottavat tekijäänsä vuodesta toiseen. Kaksi vuotta sitten Tikkumäessä tehtiin ulkopintahommia ja niin tänäkin vuonna. Ulkokuori on vihdoin tarkoitus viimeistellä maalaamalla ja kunnostamalla loputkin ikkunoista.

Kaksi vuotta sitten revimme lateksimaalattua ulkolaudoitusta seinästä ja putsasimme hirsikehikkoa vanhasta eristeestä, jota on pursotettu ulkolaudoituksen väleistä talon rakenteisiin. Kehikko sai ympärilleen tuulensuojalevyt, joiden päälle lyötiin rimotus ja ulkolaudat. Valokuvat kertovat, että näky oli hurja, kun vanhat eristeet paljastuivat ulkoverhoilun alta. Olen aiemmin kirjoittanut tutustumisestamme tähän ylimääräisiä sydämentykytyksiä aiheuttaneeseen ureavaahtoon täällä klik! Tällä kertaa tiesimme, mistä oli kyse, emmekä pelästyneet epäilyttävän näköistä pintaa.

Ulkomaalimme on Virtasen maalitehtaan neljän öljyn maalia klik! jonka okrankeltainen sävy on heti punamullasta seuraavaksi perinteisin. Maalasimme taloon ensimmäiset maalikerrokset pari vuotta sitten ja olemme olleet tyytyväisiä. Tänä vuonna viimeisetkin ulkolaudat saavat toisen maalikerroksen pintaansa. Osan seinistä joudun sutikoimaan kolmannen kerran, koska pinnassa on pellavaöljyvernissalla ohennettu maalikerros. Pitäsi kuulemma olla päälimmäinen kerros ohentamaton, jotta homepilkkuja ei ilmaantuisi. Vai mitä sanotte, onko lukijoilla kokemuksia? Maalaanko turhaan kolmannen kerroksen homepilkkujen pelossa?

Oljenkeltainen lateksimaali vaihtuu okrankeltaiseen öljymaaliin.

Näin irtoavat vanhat ulkolaudat.

Seinän ureavaahto ei enää saanut sydäntä hypähtämään kurkkuu.

...vaikka hurjahan näky on.

Tervapaperi vaihtuu paremmin eristävään tuulensuojalevyyn.

Puutarha- ja raksahommia kevätauringossa.

Askartelemalla maaliin

Kuvat alkavat käydä vähiin remonttialbumissa keväällä 2014. Se tarkoittaa sitä, että Tikkumäen remontti sisätiloissa alkaa olla valmis.

Kaksi vuotta sitten maaliskuussa viimeistelimme talon toisen pään remonttia, ja kannoimme vihdoin sängyn makuuhuoneeseen. Elintilamme kaksinkertaistui lisäneliöiden myötä, ja olohuoneessakin alkoi näkyä paljaita kohtia lattiasta. Lumi suli puutarhasta, ja mielessä alkoi jo pyöriä talon ulkokuoren remontti. Vanha lateksimaalilla maalattu ulkolaudoitus saisi lopullisesti kyytiä, kun verhoilu vaihdetaan uuteen. Samalla asennetaan tuulensuojalevyt lisäeristykseksi.

 

Tänä keväänä blogissa siis seurataan Tikkumäen ulkokuoren remonttia vuonna 2014. Hommat eivät ole valmistuneet parissa vuodessa, sillä parhaillaankin odotamme lumien sulamista, jotta pääsemme asentamaan rakennustelineet ja jatkamaan talon maalausta.

Käykää muuten kurkkaamassa remppakulut-välilehteä. Olen täydentänyt sinne taas muutaman kuukauden remppakulut. Jos ihailit makuuhuoneen diy-vaatekaappeja viime postauksessa, olet ehkä kiinnostunut niiden hinnasta. Laskelmieni mukaan kaapit maksoivat kokonaisuudessaan 530 euroa.

Makuuhuone alkaa olla valmis pistokkeiden asentamista lukuunottamatta.

Sähköjohto kätketään kuparijohtoon.

Vaatekaapin hylly saa pintaansa jämämaaleja.

Pojat testaavat ihkaoikeaa sänkyä, joka vihdoin kannettiin makuuhuoneeseen.

Jotain erilaista: diy-vaatekaappi

Haaveiletko vaatehuoneesta? Niin minäkin. Totuus kuitenkin on, että harvalla on vanhassa talossa mahdollisuus sellaiseen ylellisyyteen.

Olemme asuneet aina vanhoissa asunnoissa, joissa kaappitilasta on krooninen puute. Tarkoitan siis aidon oikeasti puute. Tikkumäessä päätimme pyhittää makuuhuoneesta kokonaisen seinän mitan kaappitilalle. Arvelimme, ettemme koskaan enää tulisi tuntemaan ahdistusta riittämättömästä kaappitilasta ale-jakuille ja liian pieneksi jääneille tuulihousuille. Väärässä olimme.

Kaikesta huolimatta iloitsen yhä makuuhuoneen kaapeistamme, jotka muuten ovat kaksi vuotta myöhemmin edelleen viimeistelyä vailla. Kaapistokatalogit eivät oikein sytyttäneet ja niinpä ideoimme oman versiomme vanhoista peiliovista.

Ensin metsästimme netistä neljää samanlaista vanhaa peiliovea. Kun sellaiset vihdoin löytyi Somerolta, emme hintaa kyselleet vaan hyppäsimme autoon. Taisi olla 200 euron kauppa, kun löimme rahat jobbarin käteen helsinkiläisestä arvotalosta puretuista ovista. 

Ovien leveys stemmasi täydellisesti seinätilaan, johon Jukka rakensi kaapistolle rungon. Rapsutin ovista puupinnan osin näkyviin ja hioin ne kevyesti. Kaappien sisään asensimme vaatetangon ja rakensimme hyllyjä, jotka maalasimme huvikumputyyliin eri värein maalinjämistä.

Ovenkahvat ovat kaksi vuotta myöhemmin vielä hakusessa. Ehkä ensi kesän kirppiskierroksella otan asiakseni etsiä neljä samanlaista kahvaa. Siitä tulee tuurikauppaa.

Tästä alkaa rungon kasaaminen.

Ovet pihaverstaan kautta asennukseen.

Venkuraisia ovia aletaan asentaa.

Virallinen valvoja tarkkailee työn etenemistä.

Täydellisyyttä ei kannata tavoitella, sillä kaikki ovet ovat käsityötä ja joka tapauksessa erilaisia,

Tällainen siitä lopulta tuli; rosoista ja uniikkia.

Vihdoin tapettihommia

Tämä on työvaiheista ehkä palkitsevin, sillä huoneiden ilme muuttuu hujauksessa tapetteja kiinnittäessä. Tammikuussa 2014 talon toisella puolella tehtiin siis täysillä pintatöitä.

Tapetit valittiin Pihlgren & Ritolan -tapettitehtaan valikoimasta. klik! Halusimme mukailla tapettivalinnalla aikakautta, jona talon toinen puoli on rakennettu. Rajaus 30-luvun tapettimallistoihin helpotti huomattavasti valintaa, kun tarjolla on vaikka mitä huisin mageeta. Pihlgren & Ritolan verkkosivuilta löytää informatiivisesti jäsennellyn tapettimalliston tyylien ja aikakausien mukaan. Mikä loistava idea ryhmittely onkaan. Näitä vanhojen mallien mukaisia paperitapetteja on hehkutettu netissä vaikka millä mitalla, joten tyydyn vain toteamaan kehut ansaituiksi.

Makuuhuoneen ja pikkuhuoneen pinttyneet tulisijat saivat uuden värityksen, jossa emme olleet uskollisia aikakauden värikartoille. Värimaailma on johdettu tapeteista kuten toisellakin puolen taloa. Luukut käsiteltiin uunimustalla, jota löytyy hyvin varustelluista rauta- ja maalikaupoista.

Ja kuten kuvista näkee, Martti hääri jälleen mukana uskollisena remonttikoirana. Siitä onkin nyt tasan kaksi vuotta, kun ilmoitin hänelle perhepedin purkamisesta ja omaan huoneeseen muuttamisesta. Martti nukkuu edelleen sängyssämme eikä suostu muuttamaan omaan huoneeseen.

Pikkuhuoneen tulisijan laatat saivat uuden pinnan telamaalauksessa. Lopputulos on yllättävän tasainen ja hyvä.

Uunimustalla käitellyt luukut ovat mustat kuin Martin nokka.

Tapetointi kävi huomattavasti helpommin kuin talon hirsikehikkoisella puolella, jossa seinät ovat vinot joka suuntaan.

Muista maalata väriraidat värillisten tapettien saumakohtaan.

Makuuhuoneen pönttöuunin takana seinä maalattiin ensin ruskeansävyiseksi. Ei toiminut. Siispä valkoista pintaan.

Seuraavaksi lattian maalaus ja listahommia.

Vasemmalla makuuhuoneen pönttöuuni ja oikealla pikkuhuoneen tulisija, joka on Tikkumäen virallinen kinkunpaistouuni.

Edessä valmistumisen vuosi

Tarmokasta uutta vuotta Tikkumäestä. Tänä vuonna blogissa päätetään takautuva remonttiseuranta, sillä talo alkaa vihdoin valmistua. Viime vuonna kirjoitin Tikkumäen saattamisesta muuttokuntoon. Kevään 2013 muuton jälkeen remontoimme pikkuhiljaa talon toista puolta, jonka valmistumista seuraamme lähikuukausina. Sitten tämän blogin tehtävä on täytetty ja yksi vanha talo saanut uuden elämän.

Toivottavasti remonttikokemusten jakamisesta on ollut apua lukijoille. Netti on ollut itsellemme tärkeä apu, kun olemme remontin kuluessa pohtineet, millaisia ratkaisuja kannattaisi tehdä. Olemme myös halunneet avata remonttikustannuksia, sillä mielestämme rahasta puhutaan aivan liian vähän. Päivitin juuri vuoden 2013 remppakulut välilehteen, josta voit seurata, mihin 40 000 euroa uppoaa. Remonttikustannukset ovat olleet ehdottomasti suurin yllätys, sillä ryhtyessämme kunnostamaan Tikkumäkeä, kuvittelimme selviämme puolet vähemmällä tehdessämme itse kaiken mahdollisen ja vähän enemmänkin. Kustannusten seuranta on kuitenkin ollut opettavaista, ja tiedämme mihin ryhdymme, kun pöndeprojektimme aikanaan käynnistyy. 

Tulevina kuukausina päätämme siis pikkuhuoneen ja makuuhuoneen remontit sekä teemme ulkona ulkoverhoustöitä ja rakennamme betoniraput. Pysykää siis vielä mukana!

Tikkumäki testaa jouluoluet

Viikonloppuna Tikkumäessä viritettiin Spotify-joululaululista ja suoritettiin jouluoluttesti. Koska viikonloppu oli kansallistunnetta täynnä itsenäisyyspäivän sekä osta työtä Suomeen -teemapäivän ansiosta, valikoitui testiimme ainoastaan suomalaisten panimoiden oluita.

Kaupat ovat nyt kausioluita pullollaan, joten viritä oma testisi tai poimi suosikkisi seuraavista.

Kotimaisia jouluoluita löytyy mukavasti, kiitos pienpanimobuumin.

Oluet valmiina maisteltavaksi.

Jukka arvioi korkin, pullon, värin ja maun. Lilli keskittyi miettimään makuparia joulupöydästä.

Sinebrychoff
Jouluolut

6 vol.
1,98 e/0,33 l

JUKKA
Arvio: Perinteinen ja halpa ulospano, mutta maku yllättää positiivisesti. Hieman savuinen suutuntuma, tulee mieleen saunakalja.
Pisteet: 4 pistettä.

LILLI
Arvio: Mitä nostalgiaa pullo henkiikään. Oiva tuote korkata, kun närpit kinkkua jääkaapista.
Pisteet: 3 pistettä.

Yhteensä 7 pistettä.

Stallhagen
Brewdolf the Reinbeer

6 vol.
3,53 e / 0,33 l

JUKKA
Arvio: Pullo hieman tylsä, mutta korkki hienoin. Raikas maku, mutta en yhdistäisi ruokaan.
Pisteet: 2 pistettä.

LILLI
Arvio: Yllätyksetön ulkoasu, mutta kelpo sisältö. Tätä siemailisin, kun ryhdytään pelaamaan lautapelejä. Raikas ja hyvä lasketteluolut.
Pisteet: 2 pistettä

Yhteensä 4 pistettä.

Beer Hunters
Mufloni huurupukki

4,5 vol.
3,35 e/ 0,33 l

JUKKA
Arvio: Tyylikäs kokonaisuus ja tumma väri nostavat odotuksia. Maku kuitenkin aavistuksen liian hapan ja olut tuoksuton.
Pisteet: 3 pistettä.

LILLI
Arvio: Tässä todellinen hipsteriolut. Ulkoasu tyylikäs ja maku kohdallaan. Yhdistä tämä tumma ja tunkkainen Huurupukki jälkiruokasuklaan tai luumuisen joulutortun kanssa.
Pisteet: 5 pistettä.

Yhteensä 8 pistettä.

Rekolan panimo
Talven tähti

5,6 vol.
5,90 e/ 0,5 l

JUKKA
Arvio:Iloinen pullo ja yllätyksellinen maku. Olueksi hieman hapoton ja maku kuin glögiä joisi.
Pisteet: 5 pistettä.

LILLI
Arvio: Iloitteleva ja yllätyksellinen valinta. Maku viittaa vahvasti glögiin, joten tämä olut jakaa taatusti mielipiteet. Tarjoile aperitiivina.
Pisteet: 4 pistettä.

Yhteensä 9 pistettä.

Malmgård
Jouluolut

4,5 vol
3,89 e / 0,5 l

JUKKA
Arvio: Ulkoasu hienostunut ja viinipullomainen, Maku on kuitenkin yllättävän valju ja varovainen.
Pisteet: 1 piste.

LILLI
Arvio: Panimo ja pullo antoivat odottaa enemmän. Sisältö on kuitenkin yllätyksetön ja helppo. Tämä on kelpo valinta luistella koko ruokailu läpi ja antaa pääosa pöydässä ruuille.
Pisteet: 1 piste.

Yhteensä 2 pistettä.






Arvovaltainen raati on siis huppeloitunut ja voittaja selvillä. Lähes maksimaaliset pisteet keräsi Rekolan panimon olut. Toiselle sijalle kipusi Beer Huntersin  ja kolmannelle Stallhagenin olut. Makutestin pahnanpohjimmaiset ovat Sinebrychoff ja Malmgård.

Maukasta ja maltaista joulua!

Tunnelmavalaistuksessa värin arvioinnin apuna käytettiin taskulamppua. Daaa.

Jokaiselle oluelle on oma muistiinpanolappu. Käypä apu muistella testin tuloksia, jos maistelu venähtää pikkutunneille.

Ja voittaja on Rekolan panimo. Tämä hauska jouluolut taatusti jakaa mielipiteet.

Katso kuvat!

Kääk! Keittiöextra! Ponneliemännän keittiössä! Tartu kauhaan! Unohda kesäkunto! Nauti viinistä!

Terveisiä Tikkumäestä marraskuisena sunnuntaina. Pitkästä aikaa meillä näyttää siltä, että voi kaivaa kameran esiin. Tässä napin painalluksia kotoilijan sunnuntaista. Vähemmän tekstiä, enemmän kuvaa. Ajan hengessä.

Keittiössämme on siivottunakin tavarasekamelska,

Glorian ruoka & viini on tämän keittiön inspiraationlähde.

Martin lempipaikka keittiössä on jaloissani tiskipöydän luona.

Pirtinpöytä on kodin sydän.

Keittokirjavarastoni kaipaa täydennystä, Suosittele!

Emaloitu naulakko on yksi keittiön suosikkikirppislöydöistä. Pitäisi löytää virkattuja patalappuja kaveriksi.

Googlaa tiskirätti bambulangasta. Jomppa-tätini on hurahtanut rätteihin ja tässä varastoni.

Liitutaulutausta odottaa insipiraatiotani.

Rosvopaisti hirvenlihasta oli yön takassa. Verraton lopputulos, kannattaa kokeilla.

Ja kyytipojaksi bataattilohkoja. 

...sekä höyrytetyt ruusukaalit sitruunavoikastikkeella.