maanantai 23. helmikuuta 2015

Kannattaako asunto myydä itse?

Ainakin asiaa kannattaa harkita vakavasti.

Olemme tavanneet hyviä kiinteistövälittäjiä, mutta myös toivottoman huonoja. Pahimmillaan kiinteistövälittäjät myyvät kuusinumeroisia mielikuvia, kun pitäisi puhua taloa. Markkinointidada ei naurata, kun on tekemässä elämänsä suurinta investointia.

Ensiasuntomme oli 1900-luvun alussa rakennetussa kivisessä pienkerrostalossa Turun keskustan laidalla. 50-neliöinen yksiö kahdella tulisijalla, parvella ja kellariin rakennetulla saunalla olisi helppo myydä ilman välikättä. Olimme aiemmin tehneet kaupat pöndepaskiksestamme ilman välittäjää ja kaikki oli sujunut ongelmitta.

"Netti pitäisi räjäyttää." Arvaan, että moni kiinteistövälittäjä yhtyy tuusulalaisen autokauppiaan ajatuksiin klik! Asunnon myynti-ilmoituksen jättäminen esimerkiksi Etuovi-palveluun klik! maksaa 149 euroa. Kaupantekotilanteessa pankissa pitää olla läsnä kaupanvahvistaja, jonka palvelusta pankki laskuttaa hinnastonsa mukaan. Ostaja saattaa haluta nähdä isännöintitodistuksen, mikä maksanee joitain kymppejä. Edullisin vaihtoehto on kopioida vanhat yhtiökokouspöytäkirjat, jotka selvittävät yksityiskohtaisesti talon historiaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Voit siis myydä asuntosi itse, jolloin juoksevia kuluja on parin sadan euron edestä tai voit maksaa tuhansia kiinteistövälittäjälle.




Latasimme asuntoilmoituksen verkkoon helmikuisena sunnuntaina 2013. Vajaa vuorokausi myöhemmin asunto oli myyty 140 000 eurolla. Neljän prosentin välityspalkkio olisi ollut 5 600 euroa. Pari viikkoa myöhemmin menimme pankkiin allekirjoittamaan kauppakirjat, jotka laadimme netistä löytyvien ohjeiden mukaan.

Asunnon myynti itsenäisesti ei ole sen suurempi riski kuin asunnon myynti ylipäätään. Myyjänä vastaat joka tapauksessa siitä, mitä olet myymässä eikä vastuuta voi ulkoistaa välittäjälle. Seuraa asuntokauppaa ja tee realistinen arvio asuntosi kysynnästä ja hinnasta. Kokeilemalla häviät korkeintaan satkun tai kaksi.


maanantai 16. helmikuuta 2015

Listat ja pinna taipuvat

Remonttipäiväkirja helmikuulta 2013 on yksitoikkoista luettavaa. Tikkumäessä tuhdattiin listoitushommissa ilta toisensa perään. Ei ihme, että listat ovat se tavanomaisin asia, joka on vuosikaudet rempallaan remontin jälkeen.

Vinot seinät tekivät listoittamisesta tavanomaista hankalampaa. Listoja oli taivuteltava rajusti, ja paksujen listojen käsittely vaatii niiden sahaamista taivuttelun helpottamiseksi. Erityisesti kattolistojen käsittely herätti avaimet käteen -talopakettikaipauksen. Kun listat vihdoin olivat paikoillaan, alkoi niiden pakkelointi ja hionta sahausjälkien peittämiseksi.

Vanhojen mallien mukaan tehdyt listat ovat erikoistuotteita, joita ei tavanomaisesta rautakaupasta löydä. On siis etsittävä erikoistuotteita myyviä puutavaraliikkeitä. Tikkumäen listat ostimme turkulaisesta Nakolinnan puusta, joka sittemmin laittoi pillit pussiin. Nyt suositamme asioimaan Hakulan puussa klik! jonka valikoima ja hinnat ovat kohtuulliset.

Keittiön yleisilme alkaa hahmottua, kun ikeat ovat seinässä.
Näin taivutat kattolistoja.

Sahausjäljet pakkeloidaan ja hiotaan, kunnes lopputulos kestää naapurin arvioinnin.


Älä tingi vanhan mallin mukaisista listoista, vaikka joudut pulittamaan niistä pitkän pennin.

Keittiön lattiassa näkyvät pakkeloidut ruuvinkannat. Maalia päälle eikä kukaan arvaa, millaiseen kiinnitykseen olemme sortuneet.


Turhauttavassa työvaiheessa lohduttauduimme ajatuksella lähestyvästä muutosta. Helmikuussa 2013 uskalsimme myös laittaa kerrostaloasuntomme myyntiin. Olimme sinnitelleet kahden asunnon loukussa vuoden päivät ja kauhistelleet tapissa olevaa velkasaldoa. Seuraavassa päivityksessä palaamme muistelemaan, miten asunnon myynti onnistui ja tarvitaanko asuntokaupoissa välittäjää.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Omaa eteistä edemmäs

Vanhan talon korjaamiseen hassaa tavallisesti kaikki rahansa ja aikansa. Näin toimittiin Tikkumäessäkin ensimmäisenä vuonna. Seuraavana vuonna oivalsimme, että työleiriltä on pakko välillä irtautua ja nähdä maailmaa rautakauppaa etäämmältä.

Teemme yleensä kerran vuodessa pidemmän reppureissun. Pakkaamme rinkkaan sliparit ja reppureissaajan raamatun Lonely Planetin. Useimmiten olemme matkanneet Aasiaan, sunnuntaina palasimme Tansaniasta.

Pallontallaajat klik! on oiva tietolähde reppureissaajalle, mutta Tansanian matkaan saimme sieltä yllättävän vähän eväitä. Jos sinulla on pari viikkoa vapaata ja pari tonnia ylimääräistä, käy tuhlaamassa aikasi ja rahasi Tansaniassa.



Kokosimme kymmenen kohdan vinkkilistan, josta toivottavasti on apua Tansanian matkaa suunnitteleville.


1. Etsi halpoja lentoja Dar Es Salamiin Momondosta klik!. Maksoimme KLM:n lennoista yhdellä välilaskulla 750 euroa per henkilö.

2. Jää Dariin vain jos on pakko. Siellä ei ole mitään nähtävää ja kaupunki on turvaton. Jopa hotelleissa varoitellaan liian tuttavallisista paikallisista, jotka saattavat tyhjentää taskusi syrjäisellä kadulla.

3. Koe safari, joista Selous game reserve on helpoiten saavutettavissa Darista. Matkanjärjestäjiä ei ole helppo löytää, joten alkuvalmisteluja olisi hyvä tehdä jo Suomessa. Jos et tee, suuntaa Darin keskustassa Protein bariin (ainoa paikka keskustassa, josta löysimme bisseä) ja istu alas. Kohta huomaat, että viereesi on liimautunut papasi, joka saa provikan järjestettyään sinut safarille.

4. Ole varuillasi papasien eli turistioppaiksi tekeytyvien paikallisten kanssa. Meillä kävi tuuri, sillä papasi ohjasi meidät Bushtravel-safarijärjestäjän luokse. Kahden yön safari maksoi 400 euroa per henkilö. Sen halvemmalla on vaikea päästä safarille, jossa kaikki toimii.

5. Suuntaa safarilta lautalla Zanzibarille ja vietä pari yötä Stone Townissa. Eksy kivikaupungin kapeilla kaduilla ja käy ostamassa maustesaaren tuliaiset paikallisilta markkinoilta. Maustevalikoima on mieletön.

6. Ota taksi Zanzibarin pohjoisrannalle Nungwille. Kendwalla biletät, muualla saat chillailla rauhassa. Edullisimmat bungalovit maksavat 40 euroa/yö, taksin Stone Townissa Nungwille saat 20 eurolla. Aika katoaa Nungwilla, joten varaa riittävästi aikaa löhöillä.

7. Kun haluat nähdä autenttista meininkiä, suuntaa Nungwilta Matemwelle. Siellä et juuri tapaa turisteja, mutta näet paikallisia kahlaamassa matalassa rantavedessä mustekaloja jahdaten. Ei erityistä nähtävää eikä juuri palveluja. Suuntaa suoraan Keys bungalowiin, josta saat hauskan bungan 40 euron hintaan.

8. Jos rinkassa on vielä tilaa palatessasi Stone Towniin, osta värikkäitä Tansaniassa ja Keniassa painettuja kankaita. Tingi katukaupassa puolet hinnasta pois.

9. Olethan varmasti käynyt syömässä Lasulissa, pienessä sinisessä ravintolassa Stone Townin sydämessä. Paikallista ja tautisen hyvää sapuskaa noin 5 euroa/annos ja mehut ovat käsite.

10. Palaa nopealla lautalla (30 euroa/henkilö) mantereelle tai lennä suoraan Darin kentälle Coastal Aviationin tai vastaavan pikkukoneella (75 euroa/henkilö).



Ainoa eettinen eläintarha. Safarilla näet villieläimiä lähietäisyydeltä.


Paikalliset viettävät iltapäivää joen rannalla. Kuvasin heidät venesafarilla.
Puhvelit vilvoittelivat rantavedessä. Nämä kaverit olivat agressiivisimmat eläimet, joita safarilla kohtasimme.
Lehmät paistattelevat päivää Nungwin rannalla. Keskipäivän jälkeen aurinko on tukalan paahtava.

Rantaravintoloissa paikallinen olut maksoi pari euroa.
Ei budjettimatkailijoille. Matemwen edustalta olevalla Mnemban saarella yöpyminen kustantaa 750 dollaria.
Matemwella paikalliset kalastivat mustekaloja matalasta vedestä.
Lapset leikkivät rannalla Matemwella.

Tällaisia sympaattisia bungaloweja löytyy Zanzibarilta.







Stone Town on jännittävä kivikaupunki, jonka kaduilta löytyy monenlaisia putiikkeja,


Tervemenoa sulle ja tervetuloa meille. Tästä jatkuu taas puurtaminen Tikkumäessä!